Kyllä mökillä pitää olla nimi eli hirveä häsläys siitä, että onko nimessä mökki, huvila vai villa

Mökillä pitää olla ehdottomasti nimi. Tälla tarkoitan, että jotain muuta kuin pelkkä mökki. Iittalassa kutsuimme mökkiä Iittalan mökiksi tai välillä kyllä myös järven mukaan Äimäjärven mökiksi. Nyt sitten piti keksiä, että millä nimellä ryhdymme kutsumaan uutta mökkiä.

Hyvä mökin nimi on sellainen, että sen käyttö on luonnollista ja helppoa. Nimen tulee myös sopia mökille eli kuvaa niin rakennusta, tonttia ja sopii ympäristöön. Uudessa mökkitontissamme määrittävää on jyrkkä rinne, joka sijaitsee metsässä ja järven rannassa. Rinne on erittäin kivikkoinen ja se on kauttaaltaan kauniin vihreän sammalen peitossa.

Hyvin nopeasti minulle muodostui ajatus siitä, että mökki voisi olla nimeltään Sammalrinne. Mutta Mökki Sammalrinne kuulostaa kököltä. Ja sitä paitsi onko mökki kuitenkaan luonteva nimenosa tulevalle mökillemme. Kävimme pitkällisiä keskusteluja siitä, että onko mökki: mökki, huvila vai villa.

Mökki, huvila vai villa

• Mökki | Mökistä tulee ensinnäkin minulle mieleen rakennus, joka on ensisijaisesti tarkoitettu loma-aikojen asunnoksi. Jotenkin en miellä mökiksi rakennusta, jota voidaan käyttää kakkosasunnon tavoin ympärivuotisesti. Mökki on myös nykyasumisstandardeilla mitattuna alkeellisempi. Voiko rakennusta, jossa on lähes kaikki nykyajan mukavuudet, kutsua mökiksi?
  
• Huvila | Huviloiksi on perinteisesti kutsuttu vauraampien kaupunkilaisten kesäasunnoiksi rakennuttamia rakennuksia. Huvilaksi kutsuttu rakennus on selvästi mökkiä ”hulppeampi”, vaikka ei välttämättä varustukseltaan vastaa kaupunkikotia. Huvilaksi kutsutaan nykyään myös monia vakituisessa asumiskäytössä olevia entisiä vapaa-ajanasuntoja.
  
  Itse olen tutustunut huvilaelämään muun muassa Mika Waltarin kirjoissa. Waltarin vauraat helsinkiläiset matkustavat junalla maaseudulle tai kaupunkien laitamille viettämään kesiään. Aina huvilat eivät kuitenkaan ole niin hulppeita, kuten esimerkiksi Waltarin novellissa Viikonloppu kesähuvilassa. Kyseinen novelli löytyy Waltarin kokoelmasta Viisi ässää ja muita kertomuksia, suosittelen sitä ja tietysti myös muita Waltarin kirjoja.

• Villa | Rakennusta tarkoittava sana villa on tullut meille käyttöön ilmiselvästi Ruotsista. Ilmeisesti sanalla on tarkoitettu tasan samaa asiaa kuin huvilalla. Kun mutustelen sanoja huvila ja villa, niin minusta huvilasta tulee mieleen koristeellisempi rakennus kuin villasta. Villa istuu myös paremmin moderniin vapaa-ajan asuntoon kuin huvila. Oma tunteeni on, että huvilassa on pienet ruutuikkunat ja iso veranta, jossa voi viettää hulppeita rapujuhlia. Nauru raikaa ja rieslingiä riittää.

Kiinnostava tieto on, että kesähuvilakulttuuri on levinnyt Vaasan kautta Suomeen jo 1700-luvulla.

Villa Sammalrinne

No niin, siis pitkien keskustelujen ja jonnin joutavan pohtimisen seurauksena on päädytty Villa Sammalrinteeseen. Minusta se kuvaa hyvin sekä tulevaa, aika modernia rakennusta, että tontin luonnetta. Villa Sammalrinne rakennetaan tuon sammaleisen rinteen huipulle. Villa Sammalrinteen ikkunoista ja terassilta aukeaa koko upea sammalrinne.